Sikaflunssan aikaan (2009)
Syksy on jo pitkällä. Tätä kutsuttaisiin varmaan talveksi, jos olisi lunta. Mutta mitä vielä, kun eilenkin oli lämmintä miltei 10 astetta. Tänään olikin vähän kylmempää ja kaunis päivä. Innostuttiin käymään luontoretkellä Kurpanvuoren laavulla. Mitään erityistä ei nähty, mutta oli mukava pistäytyä luonnossa.
Sikaflunssaa on odoteltu, mutta perheemme on siltä säästynyt. Toki tässä itse kukin on sairastanut sellaista pientä nuhaa, yskää ja kurkkukipua, mutta kauhukuvia sikaflunssasta meidän sairastelut eivät kyllä vastaa. Maria ja Aaro ovat saaneet rokotuksen. Katsotaan nyt sitten, kuinka käy. Mut ovat influenssat aina kiertäneet kaukaa. Ei kelpaa mies edes viruksille... heh.
Käytiin kirkossa tänään. Olen yrittänyt aktivoitua seurakuntalaisena. Sen tämä seurakunnan töistä pois jääminen on saanut aikaan, että seuraan seurakunnan tilaisuuksia enemmän seurakuntataviksen silmin ja korvin. Siispä pari huomiota jumalanpalveluksesta. Synnintunnustus tuntui hassulta. Se oli kirkkokäsikirjasta suoraan luettu ja siinä oli se kohta "kurjaa ja vaivaista syntistä". Kyllä tuntui vieraalta. Ihmisiin vois kolahtaa enemmän, jos siinä esiintyisi ylpeä ja itseriittoinen syntinen. Synnintunnustukseen pitäisi liittää sellainen sääntö, että siinä pitäisi aina kertoa yksi konkreettinen esimerkki tämän päivän jostain synnistä. Muutenkin tuon kirkkokäsikirjan liturgian lukeminen monotonisella äänellä ei herätä suuria väristyksiä. Ehtoollisliturgiassa se saavuttaa huippunsa muinaiskielisyydessään. Eikö tätä voisi kukaan suomentaa? Saarna oli tänään ymmärrettävä ja selkeä. Kiitos Maria Viita-Kottarille. Ja virret ovat kyllä juhlavia, mutta niidenkin kieli alkaa olla jotain muuta kuin tätä päivää. Toisaalta niissä on osattu sanoa asiat niin kuin ne on, mutta outoina ja liian korkeissa sävellajeissa tavalliselle kansalle niistä tulee raskassoutuista kanttorin yksinlaulantaa. Olisiko mahdollista, että jumalanpalveluksessa olisi muutakin musiikkia? Jumalanpalveluksesta jäi sellainen olo, että siellä luettiin kirjaa ja laulettiin kirjaa. Saarnaa oli raskaasta aiheestaan huolimatta poikkeus. Siinä ihminen puhui ihmiselle ja auttoi kohtaamaan Jumalan ymmärrettävästi selitetyn sanan kautta. Vaatisin ponnekkaasti Jumalanpalvelukselle vaihtoehtoja, jos olisin itse innokkaampi osallistuja. Nyt jätän tämän aiheen tähän.
Omista suunnitelmista sen verran, että web-designerin ammattitutkinto on yhtä päivää vaille valmis. Lopputyö on tehty ja uskon, että se hyväksytään. Työ tulee sitten aikanaan Ilmajoen seurakunnan kotisivuille. Omalla firmalla on ollut jonkin verran töitä ja kehittelen sitä taustalla päätyön ollessa Datapalvelussa. Työaika kun on klo 9-17, ei aikaa eikä voimia illalla jää muuta kuin rutiineihin ja niihin oman firman pikku juttuihin. Ei ole kitara käynyt kädessä ei, vaikka koko ajan on sellainen olo, että luomisen tarvetta musiikinkin saralla olisi. Web-sivuhommat nyt osittain tyydyttää sitä tarvetta. The Roadin kanssa olen käynyt parilla keikalla Timoa tuuraamassa ja joitakin keikkoja on vielä tulossa. Kajon kanssa aloitetaan uuden äänitteen äänitykset tammikuussa 2010. Lopettamisajankohdasta ei ole päätöstä...
Nyt nukkumaan. Uusi viikko alkaa taas ja ajan kulkua voi seurata verenpainelääkepaketin viikkoannoksen nopeasta kulumisesta viikko toisensa jälkeen. Päivällä työt, iltaisin Juhon ampumatreenejä, Aaron painiharjoituksia ja Marian musiikkikoulut ja muut... Joulu tulee ja vähän lomaa. Aiomme paeta Kuusamoon kaupallista joulua.
